Great Escape - failed!

Emmi, Emmis aka Elvis

Pikaisesti tässä halusin sanoa moumou, elikkäs kaikki melkolailla entisellään. Mun isomusta kamu toi Paavo, rautottelee mua antamalla isosta tassusta päin näköä, mutta minä poika - MEOW- pistän hanttiin. Mun pitää saada näyttää, että tiedän kaiken mitä tarvitsee ja vanhat jutut on ihan kissanpyllystä.

Yksi päivä toinen kaksijalkaisista pakkasi jotain juttuja (vaatteita korjasi kamuni Paavo) sellaseen isoon mustaan, jonka se ottaa aina mukaansa... Me ei ollla vielä päästy kattoon Paavon kans mitä tuon luukun takana on, mistä noi kaksjalkaiset menee ja tulee... Tai no Paavo tarinoi kerran kun kahdestaan oltiin, ettei se ollut päässyt kovin pitkälle kun se komennettiin & kannettii takaisin...

No kuitenkin ajattelin laittaa tuon toisen kaksijalkaisen vaatteiden sekaan oman agenttini ottamaan selvää luukun tuon puoleisesta elämästä ja mahdollisesti pakenemaan täältä jos mahdollista.

Great Escape - sanoin Paavolle, kun toi iso vanha kamuni kysyi mitä puuhaan. Vein lempipehmoleluksi naamioidun agentin siis siihen systeemiin, johon kaksijalkainen laittaa niitä vaatteita, mutta valitettavasti soluttautuminen epäonnistui, sillä juuri kun olin auttamassa agentti Yussufia (naamioituneena seepran näköiseksi pehmoleluksi) löytämään vaatteiden seasta sopivan piilopaikan pakoa varten, tuli paikalle tuo iso kaksijalkainen ja alkoi epäillä jotakin, agentti Yussuf siis löytyi varsin nopeasti, muttei tunnustanut kaksijalkaiselle pakosuunnitelmaa tai taustavoimiaan. Eläköön agentti Yussuf! 

Keksimme vielä keinon soluuttaa joko Yussuf tai agentti Leo suurelle tiedusteluretkelle luukun toiselle puolen. Kunhan vain saamme lisää tiedustelumateriaalia käyttöömme. Toistaiseksi minulla ei ole tiedusteluapuna kuin tuo Paavo, Pave, mutta hän on kuulemma liian vanha ja väsynyt nuorten "moukutuksiin", niin kuin hän toteaa itse...

Pako- ja tiedusteluretkeä suunnitellessa - miumaumow

Emmis aka Elvis

Ihmeitä

Ihmeellistä valkoista ....

Meow murrpurr kamut,

jopas jotakin - ette ikinä usko mitä mä näin mun bestiksen, siis Paavon kans tässä yksi päivä - jotain sellasta omistuista valkosta valu ylhäältä alas niiden  läpinäkyvien seinäjuttujen ohi...

Eihän toi Paavo niitä heti huomannut, mutta kun olin aikani ulvonut siinä katselessani, että purrmurr tuu kattoo, niin laahusti se sitten kattomaan.

Siin kun sitten rinnakkain istuskeltiin - Paavo joka on varmasti syntynyt siihen aikaan kun ruokakin piti itse saalistaa - murpurrasi takaisin, että toi valkonen mitä tuolla ulkona tulee alaspäin on lunta. Se on märkää, kylmää ja mautonta. Niin se Paavo kerto, se oli päässyt joskus maistamaan tuota lunta, mistä se tarinoi. Minä kyllä vastasin, että tuon kyllä keksit itse, ei tuollasta kylmää, märkää ja mautonta ole olemassakaan.

No mutta kaikesta huolimatta... purrmurr nyt taas ja mukavaa pimenevää vuoden aikaa - jee mä saan metsästää pimeissä huoneissa ;)

Elvis aka Touhutoope

PS. Pakko kertoo, mulle kun kävi nolosti yks ilta. Paavo - siis toi mun kamu - oli jo nukkumassa noitten kaksijailkaisten kopassa, kun mä vähän saalistin siin ruokakuppien lähellä yhtä elotonta karvahiirtä. Sain ammuttua sen tassulla aika nätisti tuosta eteisen läpi olkkarin puolelle. Otin sitten tietty spurtin eteisen läpi sen hiirulin perään. Niin siin sitten huomasin olkkarin puolel - se toinen kaksjalkanen virnuili mulle jotenkin omituisesti - ettei nyt suunnanvaihto toimi, iskin pepun lattiaan ja siin sitten etutassut suorana, peppua kuumottaen liu´uin päin *pläts* sitä ovea mistä mennään sinne kesähuoneeseen. No, ei mua muuten se asia nolottanu, mutta se kotona ollu kaksjalkanen hohotti jotenki ihmeellisesti ja hoki: "Sehän meni kuin piirretyissä.."

Miumaumou

Piti ihan laittaa taas tuoretta kuvaa kehiin - siis toi komeemman ja söpömmän näköinen olen minä - Elvis the Cat (tunnen itseni kutsuttavan nimillä Emmis, Emmi, Elmis) ja toi iso musta "äijä" on mun bestis Paavo aka Pave. Yhdessä me kuulemma muodostetaan Tehoduo (mitähän sekin tarkoittaa??) tai Tassupartio - sanojasta riippuen....

Nyt ei olla päästy moneen päivään siihen viileään huoneeseen, mis on valoisaa, siis sinne missä kesällä viihdyttiin paljonkin. Ai miksikö, no toi toinen kaksijalkainen ei enää käy siellä montaa kertaa päivässä pistämässä suuhun niitä savuavia ja haisevia pötkylöitä...

No, ei se meitä haittaa - mukava vaan, ettei siinä huoneessa enää haise silleen pahalta....
            

Ei mut nähhellään taas ;)   meouw mou

terveisin Emmis ;) <3

Hewwou :3

Mun ja mun bestiksen - ton Paavon kans, me ollaan oltu aika vilkkaita sillon tällön. Isäntä sanoo, et me ollaan sellanen tassupartio, joka pistää pyörremyrskyn koko kämppään. No, ei se meitä Paavon kans haittaa - mehän ollaan bestiksii..

No mut sitten joskus, kun ollaan oikeen riehaannuttu, juostu ja touhuttu, niin väsymys iskee. Vaikka toi Paavo-kamu nyt välillä isotteleekin miulle, niin kyl mie oon saanut olla rauhassakin - vaikkapa käyttää Paavon massua tyynynä... Ihan niinkuin se toinen kaksijalkainen tässä käyttää tyynynään tota isännän isoa massua. Sitä just, minkä päällä Paavo käy välillä tepastelemassa, kun isäntä on sängyssä. Mun ego ja libido ei anna sellaselle oikein sijaa. Pitäköön isäntä pullean mahansa :P

Jotain ihmeellisiä laukkuja on viime aikoina ollut auki ja kiinni täällä meidän reviirillä. Viimeksi oli sellanen omituisen tuoksuinen bägi, johka toi toinen kaksijalkainen lappo tavaraa sisään ja sitten se vilkkuvalla seinällä olevan systeemin mis siin seinän vieressä on sellasia pikkunappuloita paljon - just se, minkä päältä meidät Paavon kans hätistetään pois jos noi kaksijalkaiset on niiden ääressä istumassa. Niin, niin sitten se toinen lähti moneksi yöksi pois ja kun se tuli, niin isäntä pisti samaan laukkuun omia turkinkorvikkeitaan ja hävisi ainakin yhdeksi yöksi. Keskenään ne tuntuivat puhuvan jotain omituista kieltä missä oli sana "työmatka". Ainakin sillon ensimmäisellä kerralla kun monen yön jälkeen, ennenkuin isäntä sen kanssa jonnekin hävisi, tuoksui se ihan ulkomaalle. Yleensä niissä laukuissa on ollu sellainen tuttu kotoinen tuoksahdus.

No mutta, ei se haittaa niin kauan, kun kupissa riittää ruokaa ja vettä - ja joku käy silittämässä ja leikittämässä meitä - vaikka kyllähän me ton mun kamun kanssa keskenäänkin leikkejä keksitään...

mukavaa kylmenevää ja pimenevää aikaa
toivottelee tasssupartion pikkuinen jäsen Elvis

JEIJ - ihme tapahtui

Me saatin mun kamun Paavon (Pave näin meidän kesken) kans sellanen uus hiano puuhakeskus. Siinä on yks sellanen jännä piilokolopaikka, sitten pari sellasta hauskaa uloketta jossa voi kelliä. Ja on siinä sit monta tasoa ja yks tunneli - toi missä olen kuvassa.

Kaksitassuiset hankki jokunen yö sitten sellaisen ison taulun entisen pikkusen taulun paikalle. Tiedättekste sellasen taulun missä kuva liikkuu kun siin taulussa näkyy vaan kuva.

Noilla kaksitassuisilla tuntuu muutenkin olevan joku muutosvimma päällä. Yksi huone on nyt niin laitettu erilaiseksi, että enää ei voi pomppia sohvan kautta sinne isoon viileään tai viime aikoina liian kuumaan huoneeseen, jossa on vaan pari tuolia ja kuuluu kauheesti kaikenlaisia ääniä.

No mut enivei, mä käyn nyt vähän kiipeilemässä tuossa meidän uudessa viihdekeskuksessa ja sitten varmaankin alan nukkumaan vähäksi aikaa, ellen satu menemään syömään....

Miumau, nähdään kamut ;)

Miumau kamut

Tässä on kesää vierähtänyt kuumimpien päivien osalta tovi, kun viimeksi viestittelin. Eipä tässä tietystikään ihmeitä kuulu, kunhan kasvan ja karvotun - reilu kilo taitaa painoa olla jo nyt. Ruoka maistuu, ei tietysti kaikki, eikä varsinkaan se omituinen valkoinen möhnä mitä nuo kaksijalkaiset yrittää silloin tällöin minulle (väkisin) syöttää.... Matolääkkeeksi sanovat sitä. Viimeksikin pidin tiukasti suun kiinni ja huulet supussa ;)

Paavo-kamun kans saadaan pitää koko talo kahdestaan leikkikenttänä kun kaksijalkaiset menevät siitä omituisesta aukosta, joka hukkaa ne pitkiksi ajoiksi...

Mitäs minä ihmeitä, ajankuluksi metsästelen leijonaa, niin kuin kuvasta näkyy. Ja sitten mulla on seepra, josta tykkään kanssa paljon.
Kamu - toi Paavo - ei jaksa innostua mun kans näillä leluilla leikkimään, ennemminkin tuntuu, että se tykkää käyttää mua vinkulelunaan... Paitsi silloin kun jompi kumpi kaksijalkaisista korottää ääntään.

Ai niin, tykkään nukkua nykyisin kaksijalkaisten nukkumapaikan ja seinän välissä - siihen jää pikkukissan mentävä väli, jossa voi olla rauhassa "krooh-pyyyh". Ja sieltä on kiva välillä hyökkäillä kaksijalkaisten tassuihin kiinni;)

näkymisiin kamut - miu mau

terkuin Elvis

Pehmyt peuhupaikka ja seepra

Miumau,

sisällä on ollut lämminta ainakin aikamonta astetta ja mun on on ollut huohottavan kuuma välillä. Vaikka käyn mun kamua, sitä Paavoa kiusimassa aina välillä. Paavo tuhahtaa joskus, ja joskus kun oikein innostun nyrkkeilemään mun pikkutassuillani, niin se läppää  mulle päänkokoisen tassun takaraivoon - että ottaa raivoon sellanen käytös....

Mut sitten mulla on ollu kans mahdollisuus olla vähän viileämmässä paikassa, kun nuo kaksijalkaiset kantoi pehmusteet tänne valoisalle betonilattialle ja pimensivät tämän viileän huoneen - parvekkeeksi tuntuvat sitä sanovan. Täällä mun on hyvä kelliä ja nähdä pikkukissan unia vaikkapa seeprakaveri vieressä, jos tuo mun iso kamu Paavo, ei jaksa olla mun kans täällä.

Mut miumau kaikille ja lämpimiä pikkukissan unia...

Lämmintä ...

Mun kamu haluaa nukkua mun kans - tietysti parvekkeen parhaimmalla paikalla...

Vaikka onkin vähän kuuma paikka välillä nukkua, niin hyvin me kamun kans siinä pärjätään yhdessä.

Tosin toi Paavo on tuollanen iso rontti ja vie melkein kokonaan ton tilan tuosta,  mutta aina  on silti tilaa yhdelle pikkukissalle ;)

Ja jos en minä sovi Paavon viereen, niin aina mulle löytyy sopiva paikka nukkua...

Leikkiminen on sellaista työtä, että se väsyttää - eikö muka?

No, mutta mä voin mennä nyt taas jatkamaan uniani, jonnekin vähän viilemämpään paikkaan.

miumau

Meil on lämmintä - entä teillä?

Meil oli kamun kans vähän kuuma aamusta heti - parvekkeen lattia oli ainoa viileä paikka olla koko karvapinnalla paikallaan. Niinku toi Paavokin nyt on...

Onneksi nuo kaksijalkaiset antaa kaikkea kivaa ja viilentävää aina välillä.

Mua alkaa taas väsyttää - mä menen tonne tuulettimen alle nukkumaan tällä kertaa ;) Siinä mun on kiva olla kun karvat vain heiluu ja mun olo on silleen jännästi viilee...

Väsyttää ja laiskistuttaa välillä

Hei taas kaikki. Mulla on ollu hiukan unettava olo viime päivinä. En oo jaksanu peuhata kovin paljoa. Kuuma tulee ihan nopeasti, eikä toi mun Paavo-kamukaan ole innostunut juoksemaan niin paljoa mun kans. Kun toi Paavo menee pitkälleen jonnekin, niin mun on kans parempi mennä nukkumaan, kun yksin on ikävää juosta ja leikkiä...

Me ollaan Paavon kans sen verran hyviä kamuja jo, että voidaan jakaa nukkumapaikka ihan hyvin. Paavo tosin nuolee mun massua ja tassuja ja päätäkin välillä kun me ollaan silleen lähekkäin. Tai niin kuin tuolleen kun tuossa kuvassa. Mut nyt mun on parempi taas nukkua, Paavo alkaa häiriintyä liikaa tästä mun juttelusta ;)

Heippa taas kaikille ....

Kiipeilyjä

Heippa taas...

Mulla on ton Paavo - kamun kans tommoset tolpat, joihin voi kiivetä. Paavo ei niihin kiipeä, mut mun onkin helpompi mennä, kun olen vielä niin pikkuinen ja siro ;)

Mulla on Paavon kans hyvät välit. Me syödään välillä yhdessä samalta lautaselta. Ainakin sillon kun on jotain herkkua siinä... Kalasta me molemmat tykätään ainakin, sitten on pari muutakin ruokaa, joita me syödään yhdessä. Niinku sitten sellanen kanamössö.

Mun energiani riittää välillä touhuta pitkät ajat (3-4h) ja sitten kyllä nukunkin saman verran. Mut ei se mua haittaa. Unien jälkeen jaksaa taas touhuta enemmän ;)

Mut nyt mä taas meen... unille ... heippa.

Hei, mun kamu Paavo on alkanut hoitaakin mua välillä. Se tulee ja nuolee mun turkkia, ihan niin kuin emo teki mulle joskus. Paavo on kyllä sellanen megahugedude - painaa ainaskin 10 kiloo. Se on äijä. Onneksi se on sellanen äijä, ettei se isottele mulle. Vaikka kiusinkin sitä näykkimällä välillä sen hännästä. Kyllä se tykkää minusta, minähän olen niin söpö, ettei musta voi olla tykkäämättä.

Mulla on tollanen itseni kokoinen kaveri kans. Sille tulee annettua kyytiä välillä. Se on sellanen hiljanen kaveri. Se ei sano vastaan, jos mun otteet on hiukan rajut välillä. Ai niin, toi Paavo-äijä hihkas mulle just, että haluu kuvansa kans tähän. Pistetään sitten ton mun kamun kuva kans tänne. Joskus.

Mouw seuraavaan kertaan, mun pitää mennä syömään...
terkuin Elvis

PS. Paavo- kamu alko hermoilemaan mulle, kun en heti laittanut sen kuvaa tänne - tässä se nyt on. Toi mun huge kamu...

Hei, olen Elvis

Hei, olen Elvis. Olen pieni ja hurmaava - tiedän sen. Osaan kehrätä isoon ääneen ja mielipuuhiani ovat nukkuminen ja syöminen. Olen sisäsiisti, tosin hiekkalaatikolle on kiva nukahtaa, jos sinne väsyneenä vipeltää.

Laumaan kuuluu kaksi kaksijalkaista otusta ja yksi nelijalkainen otus, Paavoksi nuo kaksijalkaiset tuntuvat kutsuvan tuota isoa ronttia. Ei pelkästään isoa, omaan kokoni verrattuna, suorastaan jättiläismäistä...

Tällä hetkellä olen sen verran energinen, että tuppaan nukahtelemaan kesken touhuamisen milloin minnekin. Maton reunalle, kenkätelineeseen, hiekkalaatikkoon - sohvallekin. Herättyäni olenkin sitten nälkäinen ja matka ruokakupille tuntuu aina liian pitkältä.

Johan tässä tätä juttua tulikin, menen unille. Jatketaan toisella kertaa...

miumau tervehtii *Elvis*